Historian havinaa ...

Näin syntyi Kenttä-Veikot

Yleisurheilun erikoisseura Kenttä-Veikot syntyi Varkauteen, kun kahden seuran yleisurheilujaostojen toiminta yhdistettiin yhdeksi seuraksi. Tarmon ja WU:n toimesta oli yhteistoiminta kilpailuja järjestetty 1955 alkaen, kisojen joiden nimet vaihtelivat sen mukaan mille kuukaudelle sattuivat (heinä–elokuun kisat). 1959 oli kahdet suuret kisat, Suomen viestimestaruuskilpailut heinäkuun alussa ja heinäkuun kisat loppupuolella kuuta. Nämä kisat hoitivat edellisten seurojen yleisurheilujaostot. Aktiivit harjoittelivat hyvin paljon yhdessä, ulkopuoliset kilpailupaikat olivat samat, näin myös yhteistoiminnan aikana SM-kisat. Keskustelut varmasti monesti kääntyivät yhteisen seuran perustamiseen. WU:sta löytyi kannatusta ja Tarmossa oli jaoston jäsenillä, ja erikoisesti seiväshyppyporukalla, selvät mielipiteet yleisurheilun yhteistoiminnasta. Yhteistoiminta rakoili SVUL:n ja TUL:n välillä, erikoisliitot vuoronperään erkanivat yhteistoiminnasta.

Yleisurheilun ratkaisupäiväksi tuli elokuun puoliväli. Kalevan Kisat olivat Helsingissä 16.-17.8.1959, jolloin tiedettiin ratkaisevien neuvottelujen olevan ohjelmassa. Varkaudessa tehtiin valmisteluja. Tarmon yleisurheilujaoston henkilöt kävivät neuvotteluja Tarmon johdon kanssa mahdollisuudesta, että Tarmo liittyisi Suomen Urheiluliittoon, yleisurheilujaoston osalta. Viimeinen neuvottelu käytiin torstaina 13.8.59. Tarmon puheenjohtajan Jaakko Viitasaaren vastaus oli kielteinen. Jatko myös jaoston neuvottelijoiden kohdalta oli selvä, kun he toimihenkilökunnan kerholta poistuivat neuvotteluista. Jos tai kun yhteistoiminta lakkaa 16.8.1959 järjestetään uuden seuran perustava kokous tiistaina 18.8.59 Teknillisen koulun luentosalissa, joka oli varattuna valmiiksi. Sovittiin, että Oiva Halmetoja Helsingistä hoitaa ilmoituksen maanantaina, kuinka yhteistoiminta sopimuksen käy. Puhelu tuli Masalle puolenpäivän aikaan maanantaina. Kiireesti Warkauden Lehden ilmoituskonttoriin, näin ilmoitus, joka on tämän historian alkulauseena, syntyi. KeVe:n perustamisen alkutahdit oli lyöty. Perustaminen oli yksimielinen, nimestä keskusteltiin. Erkki Starckin esitys Kenttä-Veikot tuli hyväksytyksi. Lyhennys KeVe oli itsestään selvä, jos olisi laitettu VKV, on kuuluttajilla mahdollisuus ”kiännellä ja viännellä” nimeä Kisa- tai Kilpa-Veikot nimisinä. Kenttä-Veikot nimistä seuraa ei ollut Suomessa. Nimi korosti yleisurheiluseuraa, jonka kilpailutoiminta tapahtuu kentällä, eikä niin kuin yleisseuroissa muissa toimintapisteissä. Seuraan liittyi heti 27 jäsentä, 36:sta paikalla olleesta. Lehtitiedot kertoivat, että seuraan oli 20.8 mennessä liittynyt 64 jäsentä, näistä luokkaurheilijoita 43.


STT julkaisi ja välitti tiedon heti seuraavana päivänä. Keskipäivän uutiset kertoivat: ”Varkauteen on perustettu yleisurheilun erikoisseura Kenttä-Veikot, johon ovat liittyneet paikkakunnan yleisurheilijat molemmista seuroista, SVUL:n seura Warkauden Urheilijoista ja TUL:n seura Varkauden Tarmosta.” Lehdistö kautta maan julkaisi KeVe perustamistiedon STT:n tiedotteen mukaisesti, melko suurena uutisena. SKDL:n Kansanuutiset julkaisi omalla tyylillään! Lehden nimimerkki Veksa löysi onneksi vain yhden ”syntisen” perustajista ihan nimeltä mainiten, muutoin uutinen oli OK. Näin Kenttä-Veikkojen toiminta sai tiedotusvälineiden taholta merkittävät kommentit. Toiminta lähti silloin käyntiin vilkkaana ja on jatkunut vireänä edelleen. Jota silloin perustajat toivoivat ja näkivät yleisurheilun erikoisseuran olevan tarpeellisen Varkaudessa.

 

Kenttä-Veikkojen merkin synty

Kertokaamme myös miten KeVe sai merkkinsä. Johtokunnassa keskusteltiin heti perustamisesta alkaen merkin tarpeellisuudesta seuralle. Kaupunki oli saanut uuden arkkitehdin, Heikki Korppi-Tommolan. Silloinen seuran rahaministeri Oiva Halmetoja, oli tiukasti mukana myös kaupungin luottamustoimissa. Oivan ja Heikin keskustelu merkistä johti tulokseen, joka miellytti heti johtokuntaa. Merkin vihreä väri kertoo urheilukentän keskustan vihreyden, jossa on hallitsevana K-kirjain. Punainen V-kirjain, joka muodostuu radoista, kertoo juuri seurojen yhdistymisestä. Eli yhdistyvät radat. Voiko sitä selvemmin Kenttä-Veikkojen osalta esittää. Merkissä, vaikka onkin pieni kokonaisuus, kerrotaan kaikki, missä KeVe:n tuloksellinen toiminta pyörii. Nykypäiväinen urheilukenttä: vihreä nurmikko ympäröitynä punaisella kestopäällysteellä. Hyvä näin.

 

SM-yleisurheilukilpailut Varkaudessa

Varkaus on ollut järjestämässä Suomen yleisurheilu mestaruuskilpailuja kaikkiaan yksitoista kertaa. Tähän voidaan lisätä yksi maaottelu ja koululaisten omat SM-kisat, jolloin arvokisojen määrä on kaksitoista (13). Luettelossa on myös Tarmon 1949 yksin järjestämät kisat.

1949 Naisten SM-kisat, Tarmo
1959 Viestien SM-kisat, Tarmo–WU
1961 Suomi–Puola 20v. maaottelu, Kenttä-Veikot
1962 Moniottelut ja maraton SM, Kenttä-Veikot
1965 SM-moniottelut, Kenttä-Veikot
1967 A- ja B-poikien SM, Kenttä-Veikot
1968 KALEVAN KISAT, Kenttä-Veikot
1973 A- ja B-poikien SM, Kenttä-Veikot
1981 Maastojuoksun SM-kisat, Joroinen, KeVe & JoU
1985 T/P 20v. SM-kisat, KeVe & Tarmo
1996 Koululaisten SM-kisat (KLL), KeVe & Vark.OAJ
2005 Maastojuoksun SM-kilpailut, Kenttä-Veikot

2011 Nuorten 14.15v SM-kisat, Kenttä-Veikot

 

Kenttä-Veikot Kenttäurheilijat 58 ottelut alkoivat 30.6.1971

Kenttä-Veikkojen historiaan kuuluu nuorison seuraottelu Kenttä-Veikot(KeVe) Kenttäurheilijat 58 (KU 58). Nuorten yleisurheiluottelun alkutahdit, ensi neuvottelut, käytiin 1970 SUL:n liittovaltuuston kokouksen väliajoilla. Tikkurilasta Helsingin piirin edustajana oli Vilho Nyberg, Varkaudesta oli paikalla Oiva Halmetoja, SUL:n johtokunnan jäsenenä ja Martti Salmela Suur-Savon liittovaltuutettuna. Nybergin Vili esitteli, miten olisi seuraottelu KU-58-KeVe, jota käytäisiin vuorovuosin. Esitys miellytti heti meitä ja niin sopimus syntyi. Lopullisen ottelun ajankohdan sopivat Oiva ja Vili, Masa oli tipahtanut pois 1971 liittovaltuustosta. Sovittiin vuorovuosin käytävät ottelut, KeVe vierailee Tikkurilassa, silloin kun on Suomi-Ruotsi maaottelu Helsingissä. KU-58 vuorollaan Varkaudessa. Eräs "vaatimus" Vilillä oli Tikkurilan edustajana! Majoitus järjestettävä sellaiseen paikkaan, jossa voi uida järvessä. Toivomus on pyritty toteuttamaan. Alkuvuosina tämä onnistuikin hyvin, kun käytössä oli Ahlströmin omistama Koivuranta, Toislahden rannalla Kurolassa. Ensimmäinen ottelu tosiaan kilpailtiin keskuskentällä keskiviikkona 30.6.71. Mukana ottelussa oli myöskin Joensuun Kataja. Pisteet laskettiin kolmen seuran ottelun mukaisesti, Kataja oli ykkönen 157,5 pistettä, KeVe 112, KU-58 96,5. Nimiäkin nykypäivälle ottelusta löytyy Riitta Arokoski T12 100 m toinen 14,9. Matti Suhonen kolmoisvoittaja 100 m 13,3, korkeus 155, kuula 11,61. Kentät ovat muuttuneet, hiilimurska on muuttunut kestopintaiseksi. Kerran on jouduttu ottelemaan Joroisissa. Keskuskenttä oli remontissa 1980, silloin oltiin evakossa Joroisissa. Toivottavasti ottelu jatkuu myös 2009, jolloin juhlitaan 50 v juhlia.

 

Näin syntyi Wikärikisat

Elettiin vuoden 1978 kesää. Nuorisolla oli melko paljon kilpailutoimintaa. Yhden henkilön aivonystyröissä oli elänyt ajatus Varkauden alueen kaikkien seurojen välisistä kilpailuista.
1977 ei löytynyt yhteistyö kaveria pankeista, eikä vakuutusyhtiöistä. Heinäkuun puolella syntyi ajatus Warkauden Lehden toimituksessa päätoimittaja Lauri Koikkalaisen kanssa keskustellessa, miten olisi seurojen välinen ottelu yleisurheilussa? Olihan edellisenä talvena alkaneet hiihdot, wiestien muodossa kuntien kilpailuna. Neuvottelu Lauri Koikkalainen, Masa Salmela, KeVe, Make Pitkänen, Tarmo johti tulokseen. Lassen esityksestä tuli kilpailujen nimeksi WIKÄRIT. Siinä yhdistyy nuorten kilpailunimike ikärit, lisättynä Wiestien tapaan Warkauden Lehden ns. kaksinkertaisella W-kirjaimella. Näin oli nuoriso kilpailut saanut nimensä: "WIKÄRIT."

Kisat päätettiin pitää heti samana vuonna eli 1978. Seurojen-, piirien- ja liittojen nuoriso kilpailukalenteri oli silloin täyteen ohjelmoitu. Sopiva päivä löytyi syyskuun puolivälissä. Uskallettiin toteuttaa näin myöhäisenä, ei pelätty syyssateita. Ikäsarjoiksi hyväksyttiin 10v, 12v, 14v, tytöt ja pojat, sama urheilija sai osallistua kahteen lajiin ja viestiin. Pisteet seuroille laskettiin kuudelle parhaalle. Näitä alkuperäissääntöjä muutettiin kolmen kilpailuvuoden jälkeen, kun aloitettiin kilpailu uudesta kiertopalkinnosta. Lajimääräksi tuli sääntö: kilpailija saa osallistua omassa ikäsarjassaan yhteen lajiin ja viestiin. Pisteet annetaan kahdeksalle (8) parhaalle. Kilpailu käydään seurojen keskeisenä kilpailuna. Ensimmäisestä kilpailusta syksyisessä säässä 1978 tuli niin hyviä kokemuksia, että kisa päätettiin jatkaa. Ajankohdan on oltava elokuu, jos mahdollista ennen koulujen alkua. Ensimmäisen ottelun jälkeen olen lukenut WL:n sivuilta eri seurojen edustajien lausuntoja. Ne kaikki olivat myönteisiä, tällaista kilpailua on jatkettava. Heti alusta alkaen tuli esille kuntien/seurojen keskeinen kilpailu. Wikäreissä voitiin mitata, mikä on pitäjän ykkönen yleisurheilussa. Kenttä-Veikkojen voittoa pidettiin lähes itsestään selvänä.

Wikärit olivat Varkautelaisten ja muidenkin seuramiesten mielestä hieno asia. Mikkelistä löytyi arvostelija. Silloinen Suur-Savon Piirin toiminnanjohtaja, Lehikoinen antoi nuuskaa jaostosihteeri Martti Salmelalle, joka oli myöntänyt kilpailulle luvan. Kilpailulle, joka rikkoi SVUL:n ja TUL:n yhteistyösopimuksen. Silloinen yhteistyösopimus ei sisältänyt yhteiskilpailuja piiritasolla. Luvan myöntäminen oli sikäli yksinkertainen, sihteeri oli saanut jaostolta luvan myöntää piirikunnalliset luvat ilman jaoston päätöstä. Tietenkin ilmoittamalla jaoston puheenjohtajalle Oiva Halmetojalle, niin oli tämäkin virallinen puoli tullut täytettyä. Suur-Savon piirin yleisurheilujaoston kotipaikka oli pitkään Varkaus. Wikärien luvan käsittely oli helppoa, KeVe:n puolesta luvan anoi kilpailutoimikunnan puheenjohtaja Salmela ja myönsi piirin jaoston sihteeri Masa Salmela. Ei syntynyt suurempia erimielisyyksiä kilpailuluvan anojan ja myöntäjän välillä. SUL:n johdossa ei ollut vastustusta Wikärien tapaisille aluekilpailuille, joissa molempien liittojen urheilijat kisailivat yhdessä. SUL:n kilpailuvaliokunnan puheenjohtaja Nisse Hagman mm. antoi lausuntonaan: "tuohan on hyväksyttävä kilpailumuoto." Niin kuin on ollutkin, jos kilpaillaan alkuperäisessä muodossaan, jolloin seurat kilpailevat parhaasta tittelistä. Kuntien keskeinen kilpailu ei sovi yleisurheilun imagoon, näin arvelee, ehken Wikäri-kisojen "isä" MaSa.

 

Kenttä-Veikot 40 vuotta

Vuosi 1999

Kun tätä tekstiä kirjoitan on 7.8.99. Juhlavuosi on koittanut odottavissa merkeissä. Odottavissa merkeissä oltiin myös 40-vuotta sitten, jolloin keskusteltiin, milloin uusi yleisurheilun erikoisseura perustetaan. Odotettiin elokuun puoliväliä, jolloin ratkeaa loppuuko yhteistoiminta Suomen Urheiluliiton ja Työväen Urheiluliiton kesken. Toisaalla olen erillisessä kappaleessa seikkaperäisesti kertonut Kenttä-Veikkojen synnyn kaikkine ilmiöineen. Vuoden 1998 alussa muutti seura alkuperäistä nimeään. 1997 vuosikokouksen päätöksen mukaan on seuran nimi Varkauden Kenttä-Veikot ry, lyhennyksenä käytetään VarkKV, näin vanha tunnustettu lyhenne KEVE häipyy historiaan.

Valmista voidaan kertoa tämän vuoden osalta osittaisesti. Kenttä-Veikot on Pohjois-Savon paras sisulisäseura, joka tuli vahvistettua 4.-5. elokuuta Leppävirralla pidetyissä ottelu piirinmestaruuskilpailuissa. On ehditty kilpailla Kuvansissa, joka tietenkin voitettiin. On käyty kisailemassa Aulanko juoksussa ja Finlandia Junior Gamesissa, niistä yhteenveto valmistuu syksyllä. Tulossa on nuorille urheilijoille kovia kisoja. Ku-58 tulee vieraaksi 7-8.8.99. Vieraamme on majoitettuna Puurtilan leirikeskukseen, näin Tikkurilan nuorille täyttyy alkuperäinen toivomus: "Saada uida järvessä." Veto-Apu kisa on Savonlinnassa, jonne pääsee suuri joukko KeVeläisiä. Nuorempien sarjojen SM-kisat ovat viikon kuluttua , niissä myös melko suuri osanottaja joukkue. Kevelle piirin parhaan seuran titteli tuo myös mahdollisuuden osallistua piirin parhaiden seurojen Vattenfall otteluun, joka nyt otellaan Jyväskylässä.

On tehtykin jo paljon, kunniakierros onnistui taloudellisesti hyvin, saappaanheittoineen, lopullinen tulos antaa vielä odottaa. Varkaus maili toteutuu jälleen, nukuttuaan "ruususen unta" kymmenen vuotta. Kun edellisen kerran oli yhteistyökumppaneina vain Warkauden lehti ja Postipankki. Nyt on yhteistyökumppaneina useampi, Warkauden lehti, Leonia pankki, Hotelli Oscar, Honeywell ja Varkauden kaupungin elinkeino toimisto. Nyt ei varmaan mietitä, taloudesta keskustellessa, maksetaanko Ari Paunoselle 300 vai 500 markkaa, näin tehtiin silloin ennen, nyt on hinnat mailin kutsukilpailuun eri luokkaa. Hinnat muistuttavat niitä aikoja kun, kun kukkaron nyöriä availtiin Kesäkisojen tähdille. On hyvä, että huippuyleisurheilua nähdään myös Varkaudessa, jos ei keskuskentällä, niin sitten Kauppakadulla. Myöskin järjestäminen tällaisen yhden juoksun kilpailuna on vähäisempi kuin suurten Kesäkisojen järjestäminen.

Piirin kilpailuja on juhlavuoden ohjelmana ollut N/M 17-19v yksityislajit, sekä sisulisäviestit, niissä sijoitukset olivat hyvät, pisteitä kertyi seuran pistepussiin melkoisesti. Wikärit järjestetään 21.8.1999 Heinävedellä. On kerrottava, että seura sai Panderollin, kooltaan 2m x 1,2m, näin Kenttä-Veikkojen nimi saadaan isommin näkyviin julkisissa tilaisuuksissa. Viirit lisäävät panderollin näkyvyyttä. Kilpailukalenteri on ilmestynyt, tekijänä Matti Suhonen. Taloudellinen tulos jälleen hyvä, kun katselee kalenterissa julkaistujen ilmoitusten määrää. Varkauden urheiluseurojen hallitukseen on kuulunut Arja Koistinen, Heikki Karjalainen on ollut ko. seurayhtymän valmennustoimikunnassa. Näin on tullut kerrottua osittain eletystä toimintavuodesta 40. Niin kuin aiemmin kirjoitin, juhlavuoden lopullista kilpailullista saalista ei nyt voida kertoa. Todetaan näin tekstiä lopettaessa. Virkeä, reipas toiminta yleisurheilun hyväksi KeVe:n toimesta jatkuu. On toteutunut ja toteutumassa 40-vuotta sitten tehty suunnitelma. Voimakkaasta yhteen hiileen puhaltavasta Varkautelaisesta yleisurheilusta.

Naistoimikunta:

Eija Hilonen pj., Liisa Ikäheimonen, Helena Lajunen, Eija Mäenpää, Irja Seppälä, Raija Rajala, Liisa Makkonen, Eila Toivonen

Valmennus- kilpailu ja nuorisotoiminta:

Markku Koponen, Riitta Asikainen, Ari Salmi, Olli Seppälä, Pekka Söderholm, Hannu Sutinen, Timo Eronen, Tuula Nissinen, Kari Kuvaja, Raimo Lajunen, Arja Koistinen, Sirje Pihanurmi, Tuula Voutilainen, Essi Nikkonen, Valentin Belkina, Eine Turunen, Liisa Ikäheimonen

Näin on tullut "kahlattua" 40- vuotta Kenttä-Veikkojen toimintaa. Vuosittaisessa yhteenvedossa on jäänyt huomioimatta KeVe:n jäsenten työ piirien ja SUL:n toiminnassa. Tässä tärkeimmät muistiin tulleet. Oiva Halmetoja on tehnyt pisimmän järjestötoimintaan kuuluneen tehtävä putken. Oivan lopetettua kilpailu-ura oli edessä liiton ja piirin järjestö tehtävät. Hän oli yli 20-vuotta Suur-Savon piirin yleisurheilujaoston puheenjohtaja. Oli yli 10-vuotta SUL:n johtokunnan jäsen ollen myös SUL:n erilaisten alatoimikuntien jäsen samanaikaisesti ja sen jälkeen. SUL:n liittovaltuustossa oli työsarka myös pitkä. Martti Salmela toimi Suur-Savon yleisurheilujaoston jäsenenä pari vuosikymmentä. Ennen KeVe:n perustamista TUL:n Savon piirin edustajana ns. neuvottelevana jäsenenä. Yleisurheilujaoston sihteeri 16-vuotta (1965-81). SUL:n liittovaltuuston jäsen 7-vuotta. Lauri Koponen oli yleisurheilujaoston jäsen pitkän tovin ja liittovaltuustossa kaksi vuotta. Myöhemmin on Suur-Savon toiminnassa ollut mm. Pirjo ja Riitta Asikainen sekä Heikki Karjalainen. Suur-Savon, että nyt uuden Pohjois-Savon yleisurheilussa on toiminut Heikki Ikäheimonen ja Tenho Pakarinen. Seuran toimintakertomuksista löytyy kohta, jossa kerrotaan: "tilintarkastajina on toiminut." Tältä kohtaa löytyy kaksi toistuvaa nimeä Viljo Aholainen ja Erkki Kaikkonen, näin heidän asiantuntemuksensa ja osaamisensa tilintarkastuksissa on tullut jatkuvasti huomioiduksi.

Silmäillessä myös toimihenkilö yhteenvetoa, olen havainnut seuraavaa. Oiva Halmetoja puheenjohtajana 31-vuotta, rahastonhoitajana viisi vuotta, Aimo Kosonen rahastonhoitajana 22-vuotta. Tässä yhteydessä on mainittava, että Oiva pyysi Amia v. 1976 lopussa tuuraamaan vuodeksi Mairea Hirvosen äitiyslomaa. Amin pesti kesti vähän pitemmän ajan kuin yhden äitiysloman. Meillä on ollut kaksi pikajuoksijaa Lauri Koponen ja Heikki Karjalainen. He ovat olleet hitaasti kiiruhtavia " pikajuoksijoita", kun katsoo heidän pitkäaikaista työsarkaansa. Lauri Koposen valtava työpanos valmennustoimen ohessa oli usein mainittu paperinkeräys. Sanonta Lassista eräässä toimintakertomuksessa "Teräsmies" on oikeaan osunut määritelmä hänen toiminnoistaan. Heikki Karjalainen tuli mukaan 1960 luvun alussa nuorten sarjan pikajuoksijana. 1961 Suur-Savon piirin nuorten mestaruuskilpailuista löytyy mielenkiintoinen mitalikolmikko: 100m ja 200m voittaja Jorma Manninen (nykyisin tunnettu Harri Kirvesniemen valmentajana), Heikki Karjalainen 100m :3 ja 200m:2, satasen hopean ja 200m pronssin on saavuttanut Kerimäen Urheilijoita edustanut nykyinen Suomen pakin johtaja Matti Louekoski. Tämä yksi esimerkki Heikin pikajuoksu taipaleelta. Aktiiviuran päätyttyä valmennustoiminta on ollut seurassa, kuin piiri- ja aluetasollakin tunnustettua. Tänäkin päivänä KeVe:n urheilijat saavat valmennustietoa Heikin tietopankista, joka on luonnollisesti painottunut pikajuoksuihin. Merkittävä työsarka on Heikillä ollut ex-pikajuoksijalle hyvin sopiva lähettäjän tehtävä. Monet kisat on Heikki ampunut lähtemään. Kansainvälinen lähettäjäkortti vuodesta 1993 alkaen on taannut hänelle lähettäjän tehtäviä eri tasoisissa SM-kisoissa ja muutamassa maa-ottelussa. Lisäksi hän on toiminut ja toimii edelleen piirin ja aluelähettäjä kouluttajana. Markkasen Eki tuli aikanaan mukaan KeVe:n toimintaan Ahlströmin sähköosastolta. Hän toi mukanaan toimintaan kaksi sähköistä miestä Pauli Makkosen ja Olli Seppälän. Erikseen erittelemättä, heidän toimintansa on ollut ja on edelleen niin dynaamista, jota harvoin löytyy. Tästä parhaiten kertoo heidän nimityksensä hoitamaan seuran vastuullisia tehtäviä. Niissä ei ole petytty. Pitkän ja vielä jatkuvan seuratyön saran on tehnyt myös Riitta Arokoski-Asikainen. 1971 näkyy Riitan nimi edustustehtävissä KU-58 vastaan. Sitä aikaisemminkin Riitan nimi esiintyy palkintoluetteloissa. Tänä päivänä Riitta antaa ohjeita nuorisolle heittolajeissa. Teemu Ollin kohoaminen aikanaan maamme huipulle nuorten keihäänheitossa, on osoitus Riitan valmentaja pätevyydestä.

Nimiluetteloa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkälle, tämä olkoon esimerkkinä myös tuleville. Urheiluseura pysyy toiminnassa ja voimissaan, jos on yllämainitun kaltaisia itseään säästämättömiä seuratyön uurastajia, Kenttä-Veikkojen siirtyessä uudelle toiminta vuosikymmenelle. Kun seuraavan kerran juhlitaan täysiä kymmeniä on vuosi silloin 2009. Odotamme juhliessamme Kenttä-Veikkojen 40v toimintaa uuden vuosisadan tuovan tullessaan parempia toiminta mahdollisuuksia, parempaa tulevaisuutta Kenttä-Veikkojen toiminnassa. Seuratyö vaatii innokkaita tekijöitä ja niitä uskon Kenttä-Veikoissa löytyvän myös uudella vuosisadalla. MaSa.